Umpiperäkäytävän savunpoisto

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli pohtia ratkaisukeinoja umpiperäkäytävän savunpoistoon sekä tehdä umpiperäkäytävän yleisluontoinen savunpoiston suunnitteluohje suunnittelijoille. Opinnäytetyön aihe saatiin Päijät-Hämeen pelastuslaitokselta riskienhallinnan osastolta. Umpiperäkäytävän savunpoisto on haastavaa, koska savukaasujen poistoa varten tarvittavat laitteet ja kanavat on hankala sijoittaa rakenteisiin. Lisäksi korvausilman saanti vaatii savunpoistojärjestelmälle erilaisia järjestelyjä. Rakennuttajalle on taloudellisempaa rakentaa rakennus sellaiseksi, että siinä on esimerkiksi yksi porrashuone ja hissi sekä sijoittaa asunnot ja muut tilat pitkien käytävien sivuille ja päähän, jolloin käytävän päähän ei jää savunpoisto- tai korvausilman mahdollisuutta, kuten helposti avattavaa ikkunaa. Tästä muodostuu paloturvallisuusriski, joka on hankala ratkaista erityisesti savunpoiston osalta. Pelastuslaitos pystyy toteuttamaan savunpoiston umpiperäkäytävästä, mutta toteutustapa on hidas, joten parempi vaihtoehto on, että savukaasut saadaan poistettua umpiperästä valmiilla savunpoistojärjestelmällä, joka laukaistaan manuaalisesti porrashuoneen alapäässä olevasta savunpoiston laukaisukeskuksesta. Asuinkerrostalojen umpiperäkäytävien savunpoistoja on toteutettu esimerkiksi niin, että vesikatolla on savunpoistopuhallin, joka poistaa savukaasuja samanaikaisesti jokaisen kerroksen porraskäytävästä alakattopintaan sijoitetusta savunpoistoaukosta. Opinnäytetyössä tutkittiin erilaisia umpiperäkäytävien savunpoistovaihtoehtoja ja muita turvallisuustekijöitä. Työssä tultiin siihen tulokseen, että umpiperäkäytävän savunpoistojärjestelmän valintaan vaikuttavat useat tekijät, kuten porraskäytävän pituus ja muoto sekä rakennuksen korkeus. Lisäksi kerrostaso-ovien palon kesto ja ovensulkimet ovat ratkaisevia paloturvallisuustekijöitä. Poistumistie- ja kerrosmerkintöjä sekä ihmisten ennalta ehkäisevää paloturvallisuusvalistusta ajantasaisin turvallisuuskyltein tulisi lisätä.The aim of this Bachelor’s thesis was to explore the solutions for exhaust smoke removal and to draw up a general design guide for a smoke control plan for the designers. The thesis was commissioned by Päijät-Häme Emergency Rescue Risk Management Department. Smoke removal of a deep passageway is challenging because the equipment and ducts required for flue gas removal are difficult to accommodate. The provision of compensating air also requires different arrangements for the smoke extraction system. It is more economical for a builder to build a building e.g. with a single staircase and an elevator, and to place flats and other spaces on the long corridor sides and at the rear where there is no smokescreen or possibility of reversing air in the corridor. This creates a risk of fire safety. The rescue service has various alternatives to discharge the smoke exhaust from the landing pass. One example is to do this by moving the smoke fan to the target and directing the flue gases out of the muffler. However, these methods are often cumbersome and slow to implement. Therefore, a better option is to remove the flue gases from a solid pipe with a complete smoke extraction system that is manually triggered at the smoke extraction center at the bottom of the stairwell. Various smoke exhaust alternatives and other safety factors for a few flat passageways were examined in the thesis. The results of the thesis show that the choice of a smoke exhaust system for a narrow passageway is influenced by a number of factors such as the length and shape of the stairway and the height of the building. In addition, the fire resistance of the fire doors and door closers are crucial factors in fire safety. Exit signs, floor markings and human preventive fire safety training including the most up-to-date safety signs should be increased

Nanoselluloosa barrier-päällysteenä sauvapäällystimellä applikoitaessa

Both nanocellulose and barrier coatings are topical subjects, as evidenced by the accelerated number of recent reports related to nanocellulose and packaging. This thesis aims to understand the flow behaviour of nanocellulose as a coating layer deposited on paper by using a laboratory rod coater. The experimental efforts cover tests related to the rod-coating parameters and the properties of the deposited nanocellulose. Associated properties were explored with respect to nanocellulose pretreatment, substrate type, heat treatment, as well as the effect of added soy proteins. The latter relied on the effect of this inexpensive biomolecule to facilitate layer cohesion. The main target was to investigate the response of the end-use properties on both the device parameters and the properties of the coated material. In terms of liquid packaging, the main properties studied included barrier effects, which in this thesis were assessed by measurements of air permeability, water and oil absorption. In addition, the tensile strength and fracture toughness were determined. Moreover, the relation between the rod coater parameters, the properties of the coating layer, coat weight and coating thickness were investigated. Heat treatment and binding with soy protein were identified as suitable strategies to reduce water absorption by nanocellulose. In addition, a connection between rod metering speed, air permeability and oil absorption was found. The effect was also based on rod gap size which regulated the amount of coating. Water transfer from the coating layer to the substrate and reduced coat weight were possible causes of a relatively high air permeability and oil absorption. However, the rheology of the layer and fibril agglomeration also played a role. Finally, nanocellulose percolation was found to decrease the fracture toughness as a function of coating solids.Nanoselluloosa ja barrier-päällysteet ovat ajankohtainen aihe, mikä on selvästi havaittavissa tieteellisten julkaisujen määrästä. Tämän diplomityön keskeisimpiä tavoitteita on tarkastella nanoselluloosan virtauskäyttäytymistä laboratoriomittakaavan sauvapäällystimellä päällystettäessä. Kokeellinen osuus kattaa sekä laiteparametrien että päällystekomposiitin käyttäytymisen testausta. Käyttäytymistä tarkasteltiin liittyen pohjapaperiin, esikäsittelyyn, lämpökäsittelyyn, sekä ristisilloittamiseen, jossa perustettiin soijaproteiinin ja ristisilloittajan yhteisvaikutukseen. Kokeellisen osuuden päätavoite oli tutkia loppukäyttöominaisuuksien vastetta, sekä laiteparametrien suhteen että päällystekomposiitin käyttäytymisen suhteen. Nestepakkauksissa loppukäyttöominaisuudet kattavat ennen kaikkea barrier-ominaisuudet, joita tässä työssä edustivat ilmanläpäisy, veden absorptio ja öljyn absorptio. Lisäksi mekaanisia loppukäyttöominaisuuksia eli vetolujuutta ja murtositkeyttä tutkittiin vähäisissä määrin, kuten myös päällysteen nk. paksuuntumis-ilmiötä. Laiteparametrien, päällystekomposiitin käyttäytymisen ja loppukäyttöominaisuuksien välinen suhde käsitti päällystemäärän ja päällysteen paksuuden tutkimisen. Veden adsorptiota nanoselluloosaan onnistuttiin vähentämään sekä lämpökäsittelyn että ristisilloitetun soijaproteiinin avulla. Lisäksi havaittiin yhteys sauvan päällystysnopeuden, ilmanläpäisyn ja öljyn absorption välillä. Toisaalta laiteparametreja testatessa ilmeni epäselvyyttä tulosten tulkinnassa. Kyse oli siitä, olivatko veden imeytyminen päällysteestä pohjapaperiin ja alhainen päällystemäärä yksiselitteisiä syitä osittain korkeisiin ilmanläpäisevyyksiin ja öljyn absorptiolukuihin, vai vaikuttivatko myös fibrillien agglomeraatio tai erilaiset reologiset ilmiöt, kuten hydrodynaamiset voimat. Nanoselluloosan perkolaatiokäyttäytymisen havaittiin vaikuttavan murtositkeyden heikkenemiseen päällysteen kiintoainepitoisuuden funktiona

Lipoprotein(a) induces caspase-1 activation and IL-1 signaling in human macrophages

IntroductionLipoprotein(a) (Lp(a)) is an LDL-like particle with an additional apolipoprotein (apo)(a) covalently attached. Elevated levels of circulating Lp(a) are a risk factor for atherosclerosis. A proinflammatory role for Lp(a) has been proposed, but its molecular details are incompletely defined.Methods and resultsTo explore the effect of Lp(a) on human macrophages we performed RNA sequencing on THP-1 macrophages treated with Lp(a) or recombinant apo(a), which showed that especially Lp(a) induces potent inflammatory responses. Thus, we stimulated THP-1 macrophages with serum containing various Lp(a) levels to investigate their correlations with cytokines highlighted by the RNAseq, showing significant correlations with caspase-1 activity and secretion of IL-1β and IL-18. We further isolated both Lp(a) and LDL particles from three donors and then compared their atheroinflammatory potentials together with recombinant apo(a) in primary and THP-1 derived macrophages. Compared with LDL, Lp(a) induced a robust and dose-dependent caspase-1 activation and release of IL-1β and IL-18 in both macrophage types. Recombinant apo(a) strongly induced caspase-1 activation and IL-1β release in THP-1 macrophages but yielded weak responses in primary macrophages. Structural analysis of these particles revealed that the Lp(a) proteome was enriched in proteins associated with complement activation and coagulation, and its lipidome was relatively deficient in polyunsaturated fatty acids and had a high n-6/n-3 ratio promoting inflammation.DiscussionOur data show that Lp(a) particles induce the expression of inflammatory genes, and Lp(a) and to a lesser extent apo(a) induce caspase-1 activation and IL-1 signaling. Major differences in the molecular profiles between Lp(a) and LDL contribute to Lp(a) being more atheroinflammatory

Bio-based Polymers for Sustainable Packaging and Biobarriers

Barrier materials have an important role in various packaging applications, especially considering the requirements associated with protection and shelf life. Most barrier materials used in today's industry are either manufactured from oil resources or metals. Driven by the increase in environmental awareness, access to oil resources as well as legislation, new and environmentally benign alternatives are at the center stage of scientific and industrial interest. This article covers the use of wood-derived polymers and those produced from microorganisms, which display remarkable barrier properties. Wood-based products have received great attention for their air/oxygen resistance. As far as their properties, microorganism-derived biopolymers are comparable to conventional oil-based thermoplastics, but their cost may still be an issue. Both, wood and microorganism-derived biopolymers are challenged when moisture, grease and oxygen resistance are simultaneously required. Hence, multilayer structures and composites are needed to fulfill the most demanding requirements of packaging materials. Here we offer a review of these topics together with a discussion of their prospects.Peer reviewe